... edistyy! Kirjoitin tänään suurin piirtein sivun verran, ja luku kerrallaan tarina etenee hitaasti mutta harvinaisen varmasti. Ihanaa tietää, että se valmistuu joskus. Että siihen voi mennä vaikka kuinka kauan, mutta se tulee valmiiksi. Jonain yönä istun väsyneenä koneeni ääressä ja ymmärrän että olen vihdoinkin tehnyt viimeiset korjailut ja pilkunviilaukset. Että se on valmis. Jos hyvin käy, ehkä se on valmis jo sitten kun lukio loppuu.

Kirjauduin bloggeriin ja löysin netistä hienon layoutin, mutta arvatkaa osasinko sitten laittaa sitä sinne? Aivan, en tietenkään. En edes osannut tehdä blogista yksityistä... Aion nimittäin laittaa sinne kaikki valmiiksi tulleet Hamin tarinan luvut, että sitten on joku yksi tietty paikka jonne voin antaa linkin ystävilleni. Niin minun ei tarvitse erikseen lähettää niitä jokaiselle ja sitä paitsi lukeminen on kivempaa kun tausta on tumma ja outo ja tarinaan sopiva.